Voi Charles...

Lähde: Wikimedia Commons
Tämä postaus  on henkilökohtainen faniposti tuonilmaisiin. 

Kuvan partaveijari tyylikkäästi kihartuvine ohimohiuksineen oli nero. Suomennokset toki nousevat suureen arvoon, samoin äänikirjoissa kirjojensa lukijat. Loppupelissä pisteet kuitenkin ropisevat herra Dickensin laariin. Satiiri ja musta huumori pitävät ihmislapsen tiellä (ainakin minut), koska yhteiskuntakritiikki on tarpeellista ja Dickensin tapa eritoten tässä maailmantilanteessa, joka on hullu. Voin vain kuvitella, miten herra Dickens hieroskelisi käsiään nykymenoa seuratessaan, mihin kaikkeen voisi ottaa kantaa ja irvailla. Sitä pohdiskellessa maailmantuska hieman laimenee, koska tämä herra tyrkkisi terävällä kynällä hereille. 

Voi kunpa olisit vielä täällä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"You are crazy, my child. You must go to Berlin." ~säveltäjä Franz Suppe

Kuva
Lähde: Pixabay Rakastan Berliiniä!!! Berliinistä bloggaaminen tuli henkilökohtaisesti ajankohtaiseksi, kun osa lähipiiriä matkustaa kohteeseen, mutta minä en. Sen sijaan rohmusin hyllyistäni melkein kaikki Berliiniin liittyvät kirjat, pinosin viereeni ja tässäpä sitä ollaan! Kattauksesta jäävät nyt pois Antony Beevor in teos  Berliini 1945 sekä Jill Suzanne Smith in Berlin Coquette. Hyllyistäni keräämäni kirjat käsittelevät näköjään Berliinin historiaa. Siis _kaikki_. Toisaalta, historiaahan minä opiskelin, ja jos jossain suurkaupungissa on historiallista latausta, niin Berliinissä. Luodinreikiä näkyy seinissä edelleen eikä historian rumia kasvoja ole peitetty. Jos katsoo tarkkaan ja tietää mitä etsii, löytää jalkakäytäviltä laattoja, joissa näkyy niiden henkilöiden tiedot, jotka kustakin talosta vietiin kuolemaan. Ettei pääse unohtumaan, myöskään turistilta.  Alkuun valitsin hyllystäni kaksi hyvin erilaista naisen kirjoittamaa päiväkirjaa sodan ajan B...
Lue lisää

Franz Kafka ja Linnan arvoitus

Kuva
                Päädyin bloggaamaan ensimmäisenä niinkin höyhenenkevyestä kirjasta kuin Kafkan Linna (Der Schloss). Syitä on monia. Ensinnäkin se nyt sattui olemaan kesken, kun päätin aloittaa bloggaajan taipaleeni. Kirja on luvussa siksi, että kirja kuuluu '1001 kirjaa, jotka sinun tulee lukea ennen kuolemaasi' -listaan, jota olen kahlannut läpi viimeisten kuuden vuoden ajan. Oli siis Kafkan Linnan vuoro.  Nyt kun olen aikani lukenut, minusta alkaa tuntua hieman K:lta. Kuin kirja olisi kuten Linna hänelle, työn ja (etenkin hänellä) epätoivon ja tuskan takana. Etenen kuin K linnaa kohti: hitaasti. Rehellisyyden nimissä tunnustan, että minun aivokapasiteettini kestää muutaman kappaleen lukemisen kertaistunnolla. Opin sen, kun yli 20 sivun jälkeen aivoni menivät maitohapoille ja oli pakko mennä päiväunille. En missään tapauksessa sano, että kirja on huono tai että lukeminen on puhdasta pakkopullaa. Se vain vaatii niin paljon keskittymi...
Lue lisää

Mania

Kuva
Ei muuten hetkeen ole mikään kirja pysäyttänyt ja jysäyttänyt lukemisen jälkeen niin kuin Essi Kummu n Mania nyt teki. Ahdistaa vieläkin, vaikka ehkä niin on tarkoituskin. Päähenkilö on Laura Virta. Lukija seuraa hänen elämäänsä kun Laura yrittää kirjoittamalla muistaa miksi hän on pidätettynä. Miksi häntä haastattelevat sekä konstaapelit että psykologi? Hän ei tiedä mitä pitäisi muistaa eikä oikein jaksa välittää. Laura pelaa tietokoneella, ei nuku, ei kuule eikä näe muuta. Lauran tytär on lintu kun on rohkea ja tiikeri kun pelottaa. Molemmilla  on pesä, johon paeta. Kirjaimellisesti pesä. Symbioosi on vahva silloin kun äiti muistaa, lapsi pelkää hetkiä, jos äiti ei muista. Eikä äiti loppujen lopuksi muistakaan. Hetket kotona, pelissä ja töissä menevät sekaisin. Kun elämä on aina ollut hiukkasen vaikeaa ja sitten se korttitalo lähtee kaatumaan. Ei edes yhtäkkiä, sanoisi vieressäkatsoja, mutta siinä sitä sitten kuitenkin kaadutaan. Mikään ei varsinaisesti ole enää kohdal...
Lue lisää